Torstai täydellisyyttä

”Perfect!”

Tänään se tapahtui: ensimmäinen onnistuminen, tai vähintäänkin tunne siitä. Lukujärjestyksessämme on abstraktin eli ei-esittävän maalauksen kurssi. Tunteja on vain yksi viikossa ja tunnista osa käytetään yleensä tehtävänannon jakamiseen sekä edellisten tehtävien kehityksen seurantaan. Kurssi muutoin suoritetaan siis etänä kotitehtävien merkeissä. Pari viikkoa takaperin saimme tehtäväksi luonnostella viisi erilaista abstraktia sommitelmaa, joiden muotoina tuli käyttää ympyrää, kolmiota, viivaa, lävistäjää eli diagonaalia sekä esirippua muistuttavaa mallia. Itselleni abstraktitaide ei ole kovin tuttua, saati sitten sen tekeminen. Geometriset muodot sekä suorat linjat ja vahva viivan käyttö ovat kuitenkin aina viehättäneet minua omalla tavallaan, joten suhtauduin tehtävään toiveikkaasti. Lähdin lopulta maalaamaan viidelle pienehkölle maalausalustalle erilaisia sommitelmia, eri tekniikoin. Kaikki viisi jäivät kesken kukin enemmän tai vähemmän, mutta se riitti näyttämään opettajalle että työt oli viimein saatu alkuun. Tutkiessaan tänään kuvia tekemistäni sommitelmista hihkaisi nuorehko hyvin englantia taitava miesopettaja: ”Perfect! This is perfect, nothing to add.” JES! Tämä oli ensimmäinen aidosti positiivinen palaute, mitä olen saanut koko kahden viikon aikana. Mahtavaa! Yleensä täällä opettajilta saatava palaute liittyy aina korjattaviin ja kehitettäviin asioihin eli tsemppiä tai kehuja ei täällä niin vain jaeta. 

Viisi keskeneräistä abstraktia sommitelmaa.

Loppuviikko ylipäätään on lähtenyt käyntiin aivan erilaisella vaihteella ja vihdoin alkaa tuntua, että opiskelu alkaa sujua. Johtuneeko se lienee edessä häämöttävästä vapaasta viikonlopusta, näyttämisen halusta opettajille vai ensimmäisinä aloitettujen töiden pian loppuun saattamisesta, sitä en tiedä. Toinen tämän päivän mielialaa nostattanut tunti oli ehdottomasti piirustuksentunnin nopeat luonnokset. Aiheena tänään oli elävämalli ja asentona makaava. Makaava on mielestäni melko haastava ja erilaisista kuvakulmista katsottuna asennot tuntuvat ajoittain todella vaikeilta. Tunnin viimeinen suoraan sivulta kuvattu asento onnistui mielestäni parhaiten ja asento oli kaikin puolin tunnin mielenkiintoisin ja ehkä yksi vaikeimmista myös. Asento oli jollain tavoin inspiroiva ja ehkä innostun joku päivä tekemään asennosta myös maalauksen. Kunkin piirustuksen tekemiseen aikaa oli annettu 20 minuuttia.

Viimeinen makaava asento kaikkine virheineen.

Mittasuhteiden kanssa painittiin myös aikaisemmin aamulla. Tehtävänä oli aloittaa omakuvamaalaus, tarkoituksena kuvata itsensä jonakin mikä inspiroi, kuvaa tai kiinnostaa itseään. Tärkeintä oli kuvata koko vartalo työssä. Omaksi teemakseni valitsin muinaisin Egyptin ja asennoksi puolestaan hankalaksi osoittautuvan puoliksi istuvan, puoliksi makaavan asennon. Voi Jestas. Pohja luonnoksen hahmosta maalasin kaksi kertaa itse väärin, kunnes opettaja riensi hätiin ja auttoi mittasuhteiden hahmottamisen kanssa. Kokonaiset puolitoista tuntia maalasin isolle taulupohjalle asentoa, joka lopulta onnistui erinäisten ”oman vartalon valokuvaus asennossa”- sessioiden jälkeen.

Kolmas kerta toden sanoo. Pieni a4-kokoinen valokuva minusta istumassa asennossa helpottamassa luonnostelua.

Myös asetelmamaalaus, joka sisältää metallia, lasia, kangasta ja kipsipään ja jonka kanssa on tullut painittua kuusi tuntia viikossa, viimeisen kahden ja puolen viikon ajan on myös kohta lähellä valmistumistaan eli kokonaisuudessaan on tämä torstai ollut hyvin onnistunut ja tuottelias päivä.