perjantai 29. toukokuuta 2015

Näkemiin, Riika.





Sinne hujahti kahdeksan viikkoa vaihtoa Latviassa ja Suomen maankamaralla on vietetty jo kokonainen päivä. Nyt vielä viimeinen katsaus vaihtojaksoon.

Alkuviikko piti sisällään lähinnä kaikenmoista hässäkkää, säpinää ja säätöä: opettajat eivät ilmestyneet paikalle vaikka oli sovittu, käytävät ja luokkatilat olivat käytössä paikallisten opiskelijoiden kritiikkejä varten ja monet töistämme olivat mystisesti siirtyilleet luokasta toiseen. Kevät on siis kiireistä ja hektistä aikaa myös Latviassa, vaikka paikallisten opiskelijoiden puurtaminen jatkuu vielä muutamia viikkoja eteenpäin kesäkuun loppuun.



Keskiviikkona oli meidän kritiikkimme aika. Saavuimme koululle tuntia aikaisemmin pystyttämään arviointitilaisuutta varten "omaa näyttelyä" valmistuneista töistämme. Kritiikin tapahtumapaikkana tapahtui koulun käytävä ja työmme olivat niin oppilaiden, opettajien sekä koko koulun muun henkilökunnan nähtävillä. Opettajia varsinaisessa kritiikkitilaisuudessa oli paikalla kymmenkunta ja jopa koulun rehtori päätti ottaa osaa tilaisuuteen. Kritiikissä kävimme nopeasti läpi kaikkien oppiaineiden tuotokset, joista opettajat yhdessä sitten antoivat mielensä mukaisen parhaaksi näkemänsä arvosanan. Varsinaista sanallista palautetta saimme niukasti, muutama työ osoitettiin muita paremmiksi ja päinvastoin. Korjattavat kehityskohdat  eivät olleet itselleni yllätyksiä: mittasuhteet, maalaustekniikka sekä värien hallinta. Näihin toivoin saavani vaihdon alussa enemmän opetusta ja ohjausta, mutta pettymyksekseni en sitä saanut niin paljon kuin toivoin. Tämä johtui varmaankin vaihtomme huonosta ajankohdasta, näin keväällä, joka aiheutti lukujärjestykseemme suuria muutoksia ja osa tunneista vaihtui itsenäiseksi opiskeluksi ilman opettajan opastusta. 



Vaihto on erityisesti opettanut minua tuntemaan enemmän omia vahvuuksiani taiteen tekijänä sekä lisännyt tietoani kehittskohteistani. Tästä on näillä Latviasta saaduilla eväillä hyvä lähteä jatkamaan ja kehittämään itseään edelleen.



Kotimatkamme sujui kohtalaisen hyvin muttei kivuttomasti: bussi oli tunnin myöhässä aikataulusta eli istumista tuli yhteensä 5,5 tuntia. Matkatavaroita oli älyttömästi, sillä kuljetimme kaikki työmme takaisin Suomeen, sisältäen kuusi isompaa maalausta, kipsiveistoksen, piirrustuksia ja grafiikanvedoksia. Kaikki oli myös suotavaa saada ehjänä kotiin asti. Tallinnasta lähtevän laivan saapuminen myöhästyi myös yli puolella tunnilla ja loppujen lopuksi kotona oltiin vähän puolen yön jälkeen.

Ajatukset ovat levollisia näin kotiinpaluun jälkeen, vaikka taakse jäi läheisiksi tulleita ihmisiä. Ehkä tiemme näiden ihmisten kanssa kohtaavat vielä.

Alle koottuna kuvasarja joistakin seikkailumme kohokohdista.




















Ei kommentteja:

Lähetä kommentti