sunnuntai 17. toukokuuta 2015

Safety business

 
 
 
 
 

"Sielä on sitten vaarallista!" varoitteli isäni kun kerroin lähteväni Latviaan vaihtoon. Mumminikin pohti kerran ääneen kuinka uskallan lähteä.
 
 
 
 

Rehellisesti sanottuna, en ole tuntenut oloani näin turvalliseksi missään muussa Euroopan maassa matkatessani. Keskusta-alue ja vanhakaupunki ovat melko turvallisia ja kohtalaisen hyvin poliisin vartioimia. Näillä alueilla on usein ihmisiä liikkeellä ympäri vuorokauden, joten pitäen järjen päässä ja kavereita lähettyvillä on yleensä turvassa. Tietysti taskuvarkauksia sun muita täällä tapahtuu ihan kuin missä tahansa muussa suurkaupungissa ja tuleekin sen takia pitää laukustaan erityisen tiukasti kiinni.


Mustapäiden talo oli keskiajalla ulkomaalaisten kauppiaiden eli Mustapäiden killan käytössä.
Rakennus kuitenkin uudelleen rakennettiin toisen maailman sodan pommitusten jälkeen.



Vaarallisiksi nähtyjä alueita täältä myös löytyy kuten mistä tahansa kaupungista. Näistä yksi on  Maskavas Forštate- niminen alue, jota aikoinaan pidettiin Riikan vaarallisimpana kaupunginosana. Kuulimme enemmän alueesta tutustuttuamme suomalaiseen vaihto-oppilaaseen, joka oli itse Riiassa vaihdossa jo toista kertaa. Hän oli itse edellisen puolen vuoden mittaisen vaihtonsa aikana asunut kuukauden kyseisellä alueella. Hän kertoi alueella sijaitsevasta opiskelijaasuntolasta, jossa asunut saksalaisvaihtari oli ryöstetty ja pahoinpidelty, sekä mainitsi oman asuntolansa alaovella tapahtuneesta ampumavälikohtauksesta. Suosituksena ulkomaalaiselle opiskelijalle oli, että alueella ei liikuttaisi ilta-kahdeksan jälkeen ja myös julkisten kulkuvälineiden käyttöä illalla tulisi välttää. Alueella käydään myös kuulemma laitonta asekauppaa näkyvästi kadulla keskellä kirkasta päivää. Päivisin alue on kuitenkin melko turvallinen kulkea, mutta silti tuolle alueelle ei turistin kannata yksin tietämättään eksyillä. Alueelta kaupitellaan myös netin välitykselle asuntoja esim. ulkomaalaisille opiskelijoille muunnelluilla tiedoilla, joten hankkiessasi asuntoa Riiasta ole tarkkana.
Ja tähän väliin isälle ja äidille tiedoksi, että minä asun kaukana kyseisestä alueesta.



Katunäkymää vanhasta kaupungista.


Alueita jakaa myös Riian moninainen ja rikas arkkitehtuuri. Keskustan rakennukset ja mukulakivi kadut henkivät osittain jopa keski-eurooppalaisen kaupungin tunnelmaa, mitä upeimmalla luonnonmuotoja mukailevalla art-noveau-tyylillä. Ei ihme, että kaupunkia nimitetään myös "Pikku Pariisiksi". Arkkitehtuuri ja patsaat ovat saaneet vaikutteita myös art-decosta. Tästä esimerkkinä 42 metriä korkea vapauden muistomerkki, Blivsibas pieminekli. Siirryttäessä kauemmas ydinkeskustasta näkymän valtaa graffitein koristellut, neuvostoliittoajan betonilähiöt.

Vapauden muistomerkki pystytettiin vuonna 1935 Latvian vapaussodan kaatuneiden muistoksi.


 
Vanhan kaupungin rakennuksia koristaa art noveau- tyylinen luontoa mukaileva koristelu.
 
 
 

 
 
 
Tavallinen asiakaspalvelu on täällä monessa paikassa todella surkeaa. Asioidessa kaupassa tai vaikka ostaessa junalippua on turha odottaa saavansa hyvää palvelua, varsinkaan englanniksi. Useat myyjät eivät välttämättä edes tervehdi. Monet bussikuskit saattavat olla suorastaan jopa ilkeitä, kuten viimeksi toissa päivänä eksyessämme etsittyämme ostoskeskusta bussikuski suorastaan heitti meidät bussista ulos päädyttyämme päätepysäkille. Onneksemme päätepysäkillä odotti toinen todella ystävällinen venäläinen bussikuski-mies, joka ilman englanninkielen taitoa elekielellään viittelöi meidät kohti oikeaa suuntaa. Henrietta puolestaan eilen auttoi kahta hämmentynyttä saksalaisturistia bussissa, jotka yrittivät ostaa kuskilta lippua, joka ei vastannut sanallakaan turisteille. Lopulta Henrietta ohjasi kaksikon kioskille, josta sai ostettua lippuja.
 
 
Kuva matkamuistoliikkeen sisältä. Röyhkeää turistille myymistä ja tyrkyttämistä löytyy myös täältäkin.





1 kommentti: